Lapland Hotels SnowVillagen lumi-ja jäätaidetta talvelta 2020–2021.
Lainion hohkava hotelli sai alkunsa lumilabyrintistä ja sen yllä pörränneestä helikopterista 20 vuotta sitten. Varsinaiseen lentoon Lapland Hotels SnowVillage ampaisi maailmankuulun Game of Thrones -televisiosarjan ansiosta.
Lainiossa sijaitseva SnowVillage on jää- ja lumitaiteen upea ilmentymä. Hienoja ovat lumikylän syntytarinakin ja kehitys parin vuosikymmenen aikana.
Luppoajan väläys
Kaikki sai alkunsa vuonna 2001, kun paikallinen yrittäjä Keijo Kurtakko rakensi Ylläsjärven rantaan valtavan lumilabyrintin.
Lapland Hotels SnowVillagen tuotantopäällikkö Janne Pasma kertoo, että Kurtakon tähtäin oli tehdä jotain kiinnostavaa kotimaan matkailijoille väliviikkojen hiljaisena aikana. Suomalaisia turisteja kävi talvisin lähinnä vain joulusta loppiaiseen sekä pääsiäisenä, eikä ulkomaaneläviä nykyisessä määrin todellakaan näkynyt.
Kurtakko poikineen vuokrasi tuolloin moottorikelkkoja matkailijoille.
Hotellihuoneita on yleensä 10–20, tänä koronatalvena vähän vähemmän.
Kaikki muuttui, kun brittiläisen matkanjärjestäjän edustaja pörräsi helikopterin kyydissä Lapin taivaalla katsastamassa tienoita ja osui matkallaan myös labyrintin yläpuolelle.
”Hän hoksasi labyrintin yläilmoista ja tuli alas selvittämään, mikä rakenne on kyseessä.”
Alhaalta löytyi Keijo Kurtakko kolmen poikansa kera. Ja syntyi sopimus siitä, että matkanjärjestäjän lennättämät charter-turistit tuodaan retkellään katsomaan labyrinttiä, jos sellainen myös seuraavaksi jouluksi pykäistään.
Sykähdyttämisen palo
Varsinaisesti lumikylä alkoi kehittyä ja kasvaa vuonna 2003. Paikaksi valikoitui Ylläsjärven sijaan Lainio etenkin lentokenttäyhteyden takia. Ylläsjärvelle on Lainiosta matkaa 10 ja Leville 35 kilometriä.
”Matkanjärjestäjien päiväreissujen kannalta Kittilän kentältä meni Ylläkselle liian paljon aikaa. Lainioon on Kittilästä 15 minuuttia lyhyempi matka”, kertoo Janne Pasma. Hän puhui lumi- ja jäärakentamisesta alueen vetovoimatekijänä 19.2.2021 pidetyssä webinaarissa Lumi – riesa vai rikkaus.
Alku oli lähes hiirenhiljainen. Enää ei ole hiljaista, mutta lumihiiristä on.
Janne Pasma toteaa, että lumikylän ensimmäiset vuodet olivat nykymenoon verrattuna hiljaiselon aikaa.
”Parempi pöhinä alkoi 2010-luvulla, kun Levi kasvoi ja Ylläs tuli peesissä.”
Käännekohta oli vuosi 2013. Labyrinttimies Keijo Kurtakko oli jo menehtynyt 2004, ja hänen poikansa myivät kohteen Lapland Hotels ja Lapland Safaris -toimijalle.
Vuoden 2020–2021 jääbaari.
Kuluvan talven lumista ja jäistä taidetta lapsille ja lapsenmielisille.
Janne Pasman mukaan pelkkään palvelujen tuottamiseen ei tyydytä, vaan kunnia-asiana on vuosi toisensa jälkeen luoda kävijöille merkittävä kokemus ja elämys. Tähtäimenä on, että lopputulos ihmetyttää paikan pitäjiä itseäänkin.
Game of Thrones tuplasi kävijät
Varsinaisen jäävuoren hotelli valloitti, kun vuodeksi 2017 keksittiin hyödyntää maailmankuulun Game of Thrones -televisiosarjan buumia. Ajatus pälkähti Janne Pasman päähän ideariihessä, vauhdittajana tonkka punkkua.
”Lokakuun loppupuolella – jo pahasti myöhässä – mietimme, mitä rakennamme ja millä teemalla. Tuumimme, että Lappi-aiheet on jo tehty ja nähty, pitäisi päästä laatikon ulkopuolelle.”
Pasma keksi, että Game of Thrones sisältää juuri sellaisia elementtejä, joita lumihotelli kaipaa.
Pasman mukaan idea tuntui vielä viikonloppuriihen jälkeisenä maanantainakin hyvältä. Joten eikun tuumasta toimeen – ja – HBO Nordic näytti vihreää valoa ja luvat irtosivat.
”BBC:n toimittaja kysyi meiltä, meinaatteko tosiaan rakentaa Game of Thrones -teeman sinne keskelle ei mitään, koska ette tiedä, mitä teillä on edessä.”
Toimittaja oli oikeassa. Tulos ylitti kaikki odotukset.
Game of Thronesin tuoma suosio oli niin suuri, että Lapland Hotels SnowVillage toteutti saman teeman vielä kahtena seuraavanakin vuonna ja vielä aiempaa massiivisempana.
Vuonna 2016 kävijöitä oli ollut 45 000. Vuonna 2017 kävijämäärät tuplaantuivat.
Kaikkiaan 4500 neliötä
Lapland Hotels SnowVillagen rakennelmia on ulkoseinistä mitattuna 4500 neliötä. Lunta kuluu 35 000 kuutiota. Tänä talvena jäätä säilötään merikontteihin jo ensi kautta varten 250 000 kiloa.
Lainiolla on huippuveistäjät ja jälki sen mukaista.
”Olemme vuodesta 2017 lähtien kalastaneet parhaimpia veistäjiä. Tänä talvena heitä oli yhdeksän – Venäjältä, Latviasta, Puolasta, Liettuasta ja Suomesta.”
Kaikkiaan kylää rakentaa viitisenkymmentä henkeä. Aikaa menee viisi–kuusi viikkoa.
Pasman mukaan konemiehiä ja veistäjiä lukuun ottamatta tekijät ovat pääosin paikallisia.
”Vuosien varrella olemme ottaneet aina kynnelle kykeneviä paikallisia opettelemaan meidän kanssamme jää- ja lumirakentamista.”
Hämähämähäkki kaudelta 2020–2021.
Suunnitelmat muotoutuvat kesän aikana, ja siitä vastaavat veljekset Tomi, Tuomas ja Rami Kurtakko sekä Janne Pasma yhdessä.
”Kaikki on meillä itse suunniteltua ja tehtyä. Lumirakenteista ei ole saatavilla mitään virallisia asiakirjoja tai ohjeistuksia. Lumimuotit olemme suunnitelleet yhdessä rakenneammattilaisten kanssa, ja kaikki uudet muotit testataan ennen varsinaista käyttöön ottamista”, Pasma kertoo.
Dataa ääriolosuhteista
Tekijät ovat keränneet vuosien varrella melkoisen määrän dataa lumirakenteiden kestävyydestä eri olosuhteissa. Yksi statistiikka kertoo simuloidusta lämpötilasta, joka vastaa sadan ihmisen tuottamaa lämpöä.
Myös virkaihmiset on haluttu vahvasti mukaan kehitykseen. Rakennukselle haetaan joka vuosi rakennuslupa, ja ennen vuosittaista käyttöönottoa rakennustarkastaja ja palotarkastaja käyvät tekemässä tarkastuksen. Lumikylällä on myös pelastussuunnitelma ja tiloissa palohälyttimet, vaahtosammuttimet ja poistumistiekyltit.
”Meillä Lainiolla on Suomen ainoa ns. virallinen lumirakennuskaava. Olemme aina halunneet edistää lumirakentamista Suomessa.”
Mikäpä olisi Lapin hotelli ilman hillaa.
Kaikki kuvat: Lapland Hotels SnowVillage
Lue myös: Jääbaareja ja talvinuottausta – mutta miten ja kuinka kauan?
Katso: Lumi – riesa vai rikkaus -webinaarin tallenne. Esillä 9.3.2021 saakka.
Lumi – riesa vai rikkaus -webinaarin järjestivät 19.2.2021 Maaseudun Sivistysliitto sekä Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Itä-Suomi, hankkeillaan Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä sekä Sisältöä kulinaristille kulttuurista. Webinaari oli osa ILO!LUMI-tapahtumaa.